Ensimmäinen

Aloitan blogien kirjoittamisen nyt, koska tunnen tarvetta jakaa jotain siitä, mitä minulle on noin 10 vuoden aikana tapahtunut. Kirjoitusteni sisältö tulee – ainakin näillä näkymin – olemaan oman teologisen ajatteluni avaamista. En ole teologina akateemista tasoa, vaikka olenkin valmistunut yliopistosta. Kielitaitoni ei riitä kreikan, heprean tai latinan lukemiseen, joten olen alkukielten kääntämisen osalta minua viisaampien varassa. Olen innostunut kotiteologi, joka etsii uutta sanoitusta kristilliselle uskolle huomattuaan, että Kaanaan kieli ei enää avaudu tavallisille ihmisille. Kysymys, johon pyrin etsimään vastausta on, miten puhua kristinuskosta niin, että satunnainen vastaantulija voisi samaistua kokemukseeni.

Mistä kaikki alkoi? Lyhyesti voisi vastata, että Wille Riekkisen mielenkiintoisista ja sisäistä paloa tihkuvista dosenttiluennoista. Wille teki minusta eksegeetin ja tästä haluan häntä koko sydämestäni kiittää.

Riekkinen avasi luennoillaan meidän opiskelijoiden eteen laajan ja mielenkiintoisen eksegetiikan maailman. Noilla luennoilla opin lukemaan Raamattua kirjana, joka samalla hetkellä kertoo jotain merkittävää Jumalasta ja tuo lukijan eteen Raamatun kirjojen kirjoittajien omasta kokemuksesta. Tämä oivallus on ohjannut minua eteenpäin omassa, ei niin akateemisessa eksegeettisessä tutkimuksessani.

Olen tullut tähän päivään pohjalta. Olin ollut pappina reilun 10 vuotta, kun tuli hetki, jolloin olin sanonut kaiken sanottavani,  sillä kristillisen uskon kieli, "kaanaa" oli menettänyt merkityksensä minulle. Puhuin kyllä "niin kuin pitää", mutta tuntui, että puhun tyhjiä sanoja. Mietin jo alan vaihtoa, mutta sitten hyvä ystäväni antoi minulle Jeesus tutkijan ja Jeesus –seminaarin jäsenen Marcus J. Borgin kirjan käteen. Se oli tapahtuma, joka antoi minulle uuden suunnan niin teologina kuin ihmisenäkin.

Puhun edelleenkin Borgin kirjojen lukemisesta uutena uskoontulonani. Borg kirjoista löysin sanat niille asioille, jotka olin tiennyt, mutta en ollut osannut aikaisemmin sanoittaa. Imin Borgin ja muidenkin Jeesus -tutkijoiden kirjoja ja hetki hetkeltä, minulla oli helpompi hengittää ja tunsin löytäneeni itselleni sopivan tavan puhua elämästä, uskosta ja Jumalasta. - Niin, se ensimäinen uskoontulo tapahtui Lauttasaaren kirkossa vuonna 1963.

Tulevissa kirjoituksissa tulen avaamaan ajatuksiani eri aiheista, luultavasti omalle luonteelleni tunnollisena, hyvin epämääräisessä järjestyksessä. Toivon, että ajatukseni herättävät keskustelua. Kirjoitusteni tarkoitus ei ole lyödä totuutta pöytää, vaan antaa yksi näkökulma keskusteluun elämästä,  uskosta ja Jumalasta.