Hiljainen viikko johdattaa meitä kohti ristiä. Seuraamme
Jeesuksen elämän viimeistä viikkoa ja hiljennymme pohtimaan ristin merkitystä.
Tässä siitä, mitä itse ajattelen Jeesuksen rististä
Jumala on minulle ennen kaikkea rakkaus. Tämä rakkaus tuli
käsin kosketeltavasti esille Jeesuksen toiminnan kautta. Jeesuksen toimintaa
voisi mielestäni kuvata sanalla myötätunto. Hän kohtasi ihmisiä ja pystyi
samaistumaan heidän tunteisiinsa ja elämäntilanteisiinsa. Luukas sanoo,
mielestäni Jeesuksen ohjeen hyvin: Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän
Isännekin armahtaa, Luuk 6:36. Matteus käyttää armahtaa sanan tilalla ajatusta täydellisyysestä.
Tekstiyhteydestä voi kuitenkin lukea, että Matteuksen olla täydellinen (Matt
5:48) tarkoittaa samaa kuin Luukkaan armahda.
Kertomukset Jeesuksen suhtautumisesta ihmisten
elämäntilanteisiin osoittaa, että hän todella halusi auttaa heitä. Jeesus
samaistui ihmisten elämäntilanteisiin. Tästä on esimerkkeinä samarialainen
nainen, Marian ja Martan suru Lasaruksen kuoltua. Monen sairaat ja vammautuneet
saivat avun, koska Jeesus pystyi samaistumaan heidän ahdinkoonsa.
Jeesus joutui moniin vaikeisiin tilanteisiin valtaapitävien
kanssa, koska hän jääräpäisesti halusi tehdä hyvää kaikille. Valtaapitävien
vastustuksesta huolimatta hän teki sitä, minkä hän koki oikeaksi, Jumalan
tahdon mukaiseksi. Hän rakasti ihmisiä niin paljon, ettei välittänyt edes
kuoleman vaarasta, joka häntä uhkasi. Tärkeintä oli, että Jumalan
oikeudenmukaisuus toteutuu ihmisten keskuudessa.
Jeesuksen seuraajat tulkitsivat Jeesuksen elämän tieksi
muodonmuutokseen, muutokseen Jeesuksen kaltaiseksi Jumalan valtakunnan arvojen
toteuttajaksi. Samoin kuin Jeesuksen seuraajat eivät ajatelleet Jeesuksen
toimineen omin avuin, ei muodonmuutoskaan ole mahdollinen ilman Jumalan
läsnäoloa elämässä. Tätä Paavalikin tarkoitti kirjoittaessaan: ”Lain
vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin vapaaksi laista elääkseni Jumalalle.
Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää
minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan
Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.” ( Gal 2:19-20).
Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus toimivat kielikuvana
ihmisen muodonmuutoksesta, vanha minä kuolee ja uusi herää henkiin. Ylösnousseen
Kristuksen läsnäolon kautta meillä on mahdollista muuttua Jumalan valtakunnan
toteuttajiksi, omin avuin se on mahdotonta. Kristus kutsuu meitä panemaan
toivomme Jumalaan, jopa silloin kun olemme kohtaamassa väkivaltaa ja
painostusta, julmuutta ja kuolemaa. Jumala tuntee ja kärsii meidän kanssamme ja
johdattaa meidät kuolemasta elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti