Maailmassa on lukemattomia erilaisia uskontoja, kirkkokuntia, lahkoja ja uskonnollisia yhteisöjä. Näille kaikille on yhteistä se, että niillä on jokin määritelmä Jumalasta, maailmasta, ihmisestä ja ihmisen suhteesta maailmaan ja Jumalaan.
Yhteistä kaikilla näillä uskonnollisilla yhteisöille on myös se, että niiden oppi, eli ymmärrys Jumalasta, maailmasta ja ihmisestä on aina kompromissi monien yksittäisten ihmisten ajatuksista. Jos mennään yksittäisen uskonnollisen yhteisön opin yksityiskohtiin, yhteisön sisältä ei löydy kahta samalla tavalla ajattelevaa ihmistä. Olkoon kyse vaikka karismaattisen johtajan hallitsemasta yhden miehen liikkeestä, aina löytyy ainakin yksi ihminen, joka ei niele opettajansa ajatuksia purematta. – Jeesuksen opetuslapsetkin näkivät mestarinsa opetukset toisessa valossa kuin opettajansa itse.
Yhteisön usko on siis aina otettu vastaan valmiina joko opetuksen tai kasvatuksen kautta toisen käden tietona. Valmis usko on aina uskoa uskomuksiin. Englanninkielisessä kirjallisuudessa puhutaan secondhand uskosta. Uskosta englanninkieliset käyttävät tällöin sanaa belief.
Vastapooli uskonnolliselle toisen käden tiedolle on omakohtainen kokemus. Siitä englanninkielessä käytetään ilmaisua firsthand faith. Omakohtainen kokemus on jotain, jota kukaan muu ei ole kokenut, jotain ainutlaatuista, jota kukaan toinen ei voi täysin ymmärtääkään.
Suomenkielen sanonnat toisen käden tieto ja omakohtainen kokemus jo käsitteinä kertovat mistä on kysymys. Yhteisön tai toisen kokema usko on aina järjen tasolla vastaanotettua tietoa. Siitä ei voi koskaan tulla samalla tavalla vaikuttava kuin omakohtaisesta kokemuksesta, koska se on aina ulkoapäin annettua. Usko ei ole tietämistä, joidenkin uskonnollisten lausumien totena pitämistä, sillä kukaan ei voi tietää ovatko esimerkiksi kristillisen kirkon opin lausumat totta. Jos ajattelemme uskoa tietämisen tasolla, herää kysymys, kenen totuus on se oikea totuus. Kukaan ihminen ei voi toimia tuomarina ja kertoa, minkä kristillisen kirkkokunnan tai yhteisön uskonkäsitys on oikea, mikä uskonto on löytänyt sen oikea tavan puhua Jumalasta? – Kaikkihan ovat sitä mieltä, että juuri oma usko on se lopullinen totuus.
Koska jumalallista ilmoitusta tiedon muodossa ei ole saatavissa, on käännyttävä sen toisen tiedonlähteen puoleen, eli kokemukseen. Ihminen voi kokea Jumalan läsnäolon elämässään. Ihminen voi kokea rakkautta ja armoa, hyväksyntää ja anteeksisaamista. Näistä kokemuksista syntyy suhde, jossa yksittäinen ihminen voi elää, mutta yksittäisen ihmisen kokemuksina ne jäävät yksittäisen ihmisen kokemukseksi. Niistä ei ole yhteiseksi totuuden julkilausumaksi, sillä kukaan toinen ei ole kokenut asioita samalla tavalla.
Jokaisen kirkkokunnan, uskonnon ja uskonnollisen yhteisön julkilausumia Jumalasta pitääkin tarkastella kompromisseina yksittäisten ihmisten kokemuksista. Ne ovat ihmisten tekemiä sopimuksia, joita suurin piirtein samalla tavalla Jumalan kokeneet ihmiset ovat tehneet. Joskus on jopa äänestetty, mikä on oikea tapa uskoa. Yhteiset sopimukset eivät sellaisinaan voi koskaan saavuttaa Jumalaa, vaan ovat aina likiarvoja, niin kuin jokainen Jumalan sanallinen määrittely on. Mutta vaikka Jumalan todellisuus jääkin ihmiseltä tiedon tasolla saavuttamatta kokemuksen tasolla, Jumala voi olla ihmisille hyvinkin läheinen ja todellinen.
Maailmassa on lukemattomia ihmisiä, jotka ottavat oman uskonnollisen yhteisönsä uskomukset ulkokohtaisesti vastaan ja sanovat uskovansa niin kuin heidän yhteisönsä opettaa. He sanovat uskovansa yhteisönsä Jumalaan, vaikka heillä ei ole omakohtaista kokemusta tällaisesta Jumalasta.
Esimerkiksi kristinuskon piirissä puhutaan kyllä paljon rakastavasta, armollisesta ja anteeksiantavasta Jumalasta, mutta jos ihmiseltä puuttuu omakohtainen kokemus rakkaudesta, armosta ja anteeksisaamisesta, jäävät nämä asiat monesti hänen arkisessa elämässään toteutumatta. Ne ovat vain puhetta siitä, mitä on luettu ja kuultu. Ne ei tule osaksi ihmisen kokemusmaailmaa ja siksi ne jäävät myös toteutumatta.
Juuri tässä on tiedon ja omakohtaisen kokemuksen ero. Secondhand Jumala otetaan vastaan järjen tasolla, firsthand Jumala otetaan vastaan sydämellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti