Maailman kaunein sana

Mikä on maailman rumin sana? Onko se jokin monista kirosanoista tai sana joka kuvaa epäonnistumista, epätoivoa tai jotain muuta negatiivista tunnetta? Jokaisella taitaa olla omansa.

Minusta maailman rumin sana on minä. Minä eristää ihmisen toisesta. Minä sanoo, miten asiat ovat. Minä on aina oikeassa ja minä ei pysty kuuntelemaan muita.

Mikä sitten on mielestäni maailman kaunein sana? Joku ehkä sen jo arvasikin. Se on Sinä. Sinä on peili, jossa Minä saa muodon. Sinä on tila, jossa Minä voi hengittää ja Sinä on voima, jolla Minä löytää itsensä.

Rakkaus on mielenkiintoista. Jotta osaisi rakastaa toista, pitää ensin oppia tuntemaan itseään, mutta itseään ei opi tuntemaan ilman toista. Sinä siis toimit minulle peilinä, jotta oppisin tuntemaan itseäni ja siten pystyin myös rakastamaan sinua.

Rakkaus on myös siitä mielenkiintoinen juttu, että toista ei voi rakastaa muuten kuin antamalla hänen olla oma itsensä. Rakkaus ei aseta rajoja, rakkaus ei pyri muuttamaan toista omien toiveiden mukaiseksi, vaan etsii tapoja ja mahdollisuuksia antaa toiselle tilaa tulla omaksi itsekseen.

Maailman kaunein sana on sinä, sillä minä olen olemassa vain jos sinä olet vierelläni.